Kaikki alkoi pelkästä harrastuksesta. Itseasiassa koko harrastus sai kimmokkeen keväällä 2014 työssäoppimisjaksolta, jossa viimeistelin lähihoitajan opintojani. Toimin ohjaaja-harjoittelijana Lohjan kulttuuripajalla, ja innostuin kädentaito-ryhmässä savimassan käsittelystä. Hyvin pian siitä, tieni vei askartelukauppaan ja tutustuin ensi kertaa polymeerimassaan.

Ensimmäisiä töitäni olivat Kettu-magneetit, ja donitsikorut. Harjoittelin massan työstöä, se tuntui heti omalta. Koukuttavalta. Kun aloitti, ei malttanut lopettaa. Luovaa käsillä tekemistä ja ilon tunnetta siitä, kun näkee omien käsien tuotoksia. Mutta tietenkin turhautumista, töiden liiskaamista ja hermojen menetystä! Mestariksi ei synnytä, vaan sitä varten harjoitellaan. Yhä tänä päivänäkin..

Ennen toiminimen perustamista olin irtisanoutunut oman alani töistä. Työpaikasta josta tarjottiin minulle vakituinen paikka. Sen piti olla se “unelmaduuni”. Se ei kuitenkaan riittänyt. Kaipasin jotakin muutosta. Jotain, jolla pystyisin tuomaan esiin omaa taiteellisuuttani, olinhan koko ikäni ollut myös musikaalinen. Omaan henkiseen hyvinvointiini vaikutti myös se, että odotin toista lastani ja hoitotyöt kävivät liian rankaksi. Jäin sairauslomalle, josta siirryin aikanaan äitiyslomalle, vailla selkeää tulevaisuuden suunnitelmaa.

Korujen tekeminen osoittautui hyvin koukuttavaksi. Ideat sinkoilivat päässä ja huomasin istuvani työpöydän äärellä vielä keskiyöllä. Jaoin kuvia töistäni, ja seuraavaksi tuttavapiirissäni sekä erilaisissa Facebook-ryhmissä haluttiin ostaa korujani. Valmistin koruja tilauksesta, myös asiakkaan omien toiveiden mukaan. Tilausten määrä kasvoi tasaiseen tahtiin. Sitten se kävi mielessä: toiminimi. 

Mutta enpä osannut suurimmissa haaveissanikaan uskoa, että ihan tosiaan tästä tulee minulle päivätyö! Loin ensimmäisenä Silvartin Facebook-sivut josta hommat sitten lähtivät kunnolla käyntiin, ja tilauksia alkoi tulla aina vain tiuhempaan tahtiin. Päivät hoidin kotia ja lapsia, illat työskentelin massan parissa.

Pitkään tein töitä tilausten mukaan, kunnes 2016 syksyllä avautui Silvartin verkkokauppa. Ja täytyy sanoa, että siitä eteenpäin on nuttura viuhunut. Koruja on valmistunut TUHANSIA kappaleita, ja Silvart on saanut myös Facebook-sivuilleen tuhansia karkkikoruista kiinnostuneita faneja ja seuraajia mukaan.

Tänä päivänä Silvart kiertää aktiviisesti ympäri Suomea erilaisissa tapahtumissa ja messuilla, postittaa päivittäin tilauksia nettikaupasta, ja työskentelee uudessa remontoidussa korupajassaan, Lohjan Virkkalassa. 

Tehden juuri sitä, mitä kaikista eniten rakastaa. Johtaa omaa yritystä. Minä, joka hoitajaksi valmistuessani vannotin, että yrittäjää minusta ei sitten ainakaan tule. Niin. Never say never <3